Uimakoulu vahvisti maahanmuuttajataustaisten naisten osallisuutta ja itsevarmuutta
Hämeenlinnassa järjestetty maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu uimakoulu tarjosi osallistujille paljon enemmän kuin mahdollisuuden oppia uimaan. Kahdeksan viikon aikana uimakoulu vahvisti itsevarmuutta, lisäsi osallisuuden kokemuksia ja loi uusia ystävyyssuhteita.
Idea syntyi Ahveniston rannalla
Idea uimakoulusta syntyi viime kesänä Ahveniston rannalla käytyjen keskustelujen pohjalta. Moni maahanmuuttajataustainen nainen kertoi haluavansa oppia uimaan, mutta sopivan ja turvallisen ympäristön löytäminen oli vaikeaa.
”Hämeenlinnassa on paljon järviä ja vesistöjä. Monet äidit kokivat surua siitä, etteivät he voineet osallistua lastensa ja perheidensä kanssa uimiseen tai muihin vesillä tapahtuviin kesäaktiviteetteihin”, kertovat sosionomiopiskelijat ja uimakoulun järjestäjät Zarife Kurt, Aysegul Mamak ja Rabia Soylu.
Ajatus johti kehittämisopinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen uimakoulu naisille, joilla oli heikko tai olematon uimataito. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeenlinnan kaupungin kansainvälisten asukkaiden palvelut, jossa Kurt ja Soylu myös suorittivat kahden vuoden työharjoittelun osana opintojaan.
Turvallinen tila oppimiselle ja kohtaamisille
Uimakoulu toteutettiin ”Naisten vuoro ja ystävyys” -periaatteella. Keskeisiä lähtökohtia olivat turvallinen ilmapiiri, yhteisöllisyys ja kulttuurisensitiivisyys.
Toiminnassa huomioitiin osallistujien erilaiset kulttuuritaustat, yksityisyyden tarve sekä matalan kynnyksen osallistuminen. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden opetella uimataitoa rauhallisessa ympäristössä ilman pelkoa häpeästä tai epäonnistumisesta. Uimakoulun aikana käytettiin paljon selkokieltä, sillä osallistujien yhteinen kieli oli suomi.
Uimakoulu eteni vaiheittain uimahallin sääntöjen, vedessä liikkumisen ja uimataidon perusteiden harjoittelusta kohti itsenäistä uintia. Kurssin aikana harjoiteltiin muun muassa hengitystekniikkaa, kellumista, sukeltamista, liukumista sekä uintitekniikoita. Lisäksi osallistujat opettelivat vesiturvallisuustaitoja, kuten vedestä pelastautumista ja turvallista toimintaa vedessä.
Uimakoulu oli paljon enemmän kuin uintiopetusta
Toiminta oli kuitenkin paljon muutakin kuin uimisen opettelua. Opiskelijoiden mukaan uimakoulu osoitti, kuinka suuri merkitys turvallisella ja yhteisöllisellä toiminnalla voi olla osallistujien hyvinvoinnille, rohkeudelle ja arjelle.
”Naisten ilo vedessä oli näkemisen arvoista. He käyttivät jokaisen minuutin vedessä todella hyvin hyödyksi. Se osoitti meille, kuinka tärkeää ja tarpeellista tällainen toiminta on”, opiskelijat kertovat.
Monelle osallistujalle vedessä oleminen oli ensimmäinen kokemus elämässä. Yksi osallistujista kertoi, että pitkään jatkuneet kivut helpottivat muutamaksi päiväksi uimakoulun jälkeen.
Uimakoululla oli merkitystä myös sosiaalisesta näkökulmasta.
”Tämä ei ollut vain uimakoulu. Saimme täältä myös paljon uusia ystäviä”, eräs osallistuja toteaa.
Merkityksellinen projekti myös opiskelijoille
Projektin suunnittelu ja toteutus oli opiskelijoille tärkeä kokemus.
Mamak korostaa toiminnan hyvinvointia tukevaa merkitystä: ”Omien kokemusteni perusteella tiedän, että uuteen maahan muuttaneilla naisilla voi olla paljon stressiä liittyen kotoutumiseen, kielen oppimiseen ja uuden elämän rakentamiseen. Tällainen toiminta oli monelle lähes terapeuttinen kokemus. Samalla se tuki suomalaisen uintikulttuurin oppimista ja vesiturvallisuutta.”
Myös Kurt koki projektin henkilökohtaisesti tärkeäksi: ”Minulle oli merkityksellistä päästä osallistumaan ajankohtaisen haasteen ratkaisemiseen, joka liittyy uimataidon puutteeseen. Oli hienoa nähdä, miten paljon rohkeutta ja itsevarmuutta naisille syntyi tämän projektin aikana.”
Opinnäytetyöstä jatkoa toiminnalle
Uimakoulun päättyessä kaikki osallistujat toivoivat toiminnalle jatkoa. Positiivisen palautteen ansiosta opiskelijat suunnittelevat toimeksiantajan ehdotuksesta jo uutta uimakoulua.
”Naiset kysyivät meiltä jatkuvasti, järjestetäänkö jatkokurssia. He sanoivat, että jos sellainen tulee, he haluavat ehdottomasti mukaan uudelleen.”
Opiskelijat kokevat, että oli erityisen merkityksellistä saada toteuttaa onnistunut, ja käytännössä vaikuttava projekti juuri omassa kotikaupungissa. Toiminta tukee myös Hämeenlinnan kaupungin turvallisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita. Uimataidon vahvistaminen lisää turvallisuutta vesistöjen äärellä ja madaltaa kynnystä osallistua yhteiseen vapaa-ajan toimintaan.
Uimakoulu toteutettiin osana opinnäytetyötä Maahanmuuttajataustaisten naisten voimaantumisen ja osallisuuden tukeminen Hämeenlinnassa uimataidon kehittämisen avulla – Naisten vuoro ja ystävyys. Koko opinnäytetyön voit lukea Theseuksesta. Opiskelijat kiittävät kaikkia yhteistyöhön osallistuneita tahoja.
Uimakoulu vahvisti maahanmuuttajataustaisten naisten osallisuutta ja itsevarmuutta
Hämeenlinnassa järjestetty maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu uimakoulu tarjosi osallistujille paljon enemmän kuin mahdollisuuden oppia uimaan. Kahdeksan viikon aikana uimakoulu vahvisti itsevarmuutta, lisäsi osallisuuden kokemuksia ja loi uusia ystävyyssuhteita.
Idea syntyi Ahveniston rannalla
Idea uimakoulusta syntyi viime kesänä Ahveniston rannalla käytyjen keskustelujen pohjalta. Moni maahanmuuttajataustainen nainen kertoi haluavansa oppia uimaan, mutta sopivan ja turvallisen ympäristön löytäminen oli vaikeaa.
”Hämeenlinnassa on paljon järviä ja vesistöjä. Monet äidit kokivat surua siitä, etteivät he voineet osallistua lastensa ja perheidensä kanssa uimiseen tai muihin vesillä tapahtuviin kesäaktiviteetteihin”, kertovat sosionomiopiskelijat ja uimakoulun järjestäjät Zarife Kurt, Aysegul Mamak ja Rabia Soylu.
Ajatus johti kehittämisopinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen uimakoulu naisille, joilla oli heikko tai olematon uimataito. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeenlinnan kaupungin kansainvälisten asukkaiden palvelut, jossa Kurt ja Soylu myös suorittivat kahden vuoden työharjoittelun osana opintojaan.
Turvallinen tila oppimiselle ja kohtaamisille
Uimakoulu toteutettiin ”Naisten vuoro ja ystävyys” -periaatteella. Keskeisiä lähtökohtia olivat turvallinen ilmapiiri, yhteisöllisyys ja kulttuurisensitiivisyys.
Toiminnassa huomioitiin osallistujien erilaiset kulttuuritaustat, yksityisyyden tarve sekä matalan kynnyksen osallistuminen. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden opetella uimataitoa rauhallisessa ympäristössä ilman pelkoa häpeästä tai epäonnistumisesta. Uimakoulun aikana käytettiin paljon selkokieltä, sillä osallistujien yhteinen kieli oli suomi.
Uimakoulu eteni vaiheittain uimahallin sääntöjen, vedessä liikkumisen ja uimataidon perusteiden harjoittelusta kohti itsenäistä uintia. Kurssin aikana harjoiteltiin muun muassa hengitystekniikkaa, kellumista, sukeltamista, liukumista sekä uintitekniikoita. Lisäksi osallistujat opettelivat vesiturvallisuustaitoja, kuten vedestä pelastautumista ja turvallista toimintaa vedessä.
Uimakoulu oli paljon enemmän kuin uintiopetusta
Toiminta oli kuitenkin paljon muutakin kuin uimisen opettelua. Opiskelijoiden mukaan uimakoulu osoitti, kuinka suuri merkitys turvallisella ja yhteisöllisellä toiminnalla voi olla osallistujien hyvinvoinnille, rohkeudelle ja arjelle.
”Naisten ilo vedessä oli näkemisen arvoista. He käyttivät jokaisen minuutin vedessä todella hyvin hyödyksi. Se osoitti meille, kuinka tärkeää ja tarpeellista tällainen toiminta on”, opiskelijat kertovat.
Monelle osallistujalle vedessä oleminen oli ensimmäinen kokemus elämässä. Yksi osallistujista kertoi, että pitkään jatkuneet kivut helpottivat muutamaksi päiväksi uimakoulun jälkeen.
Uimakoululla oli merkitystä myös sosiaalisesta näkökulmasta.
”Tämä ei ollut vain uimakoulu. Saimme täältä myös paljon uusia ystäviä”, eräs osallistuja toteaa.
Merkityksellinen projekti myös opiskelijoille
Projektin suunnittelu ja toteutus oli opiskelijoille tärkeä kokemus.
Mamak korostaa toiminnan hyvinvointia tukevaa merkitystä: ”Omien kokemusteni perusteella tiedän, että uuteen maahan muuttaneilla naisilla voi olla paljon stressiä liittyen kotoutumiseen, kielen oppimiseen ja uuden elämän rakentamiseen. Tällainen toiminta oli monelle lähes terapeuttinen kokemus. Samalla se tuki suomalaisen uintikulttuurin oppimista ja vesiturvallisuutta.”
Myös Kurt koki projektin henkilökohtaisesti tärkeäksi: ”Minulle oli merkityksellistä päästä osallistumaan ajankohtaisen haasteen ratkaisemiseen, joka liittyy uimataidon puutteeseen. Oli hienoa nähdä, miten paljon rohkeutta ja itsevarmuutta naisille syntyi tämän projektin aikana.”
Opinnäytetyöstä jatkoa toiminnalle
Uimakoulun päättyessä kaikki osallistujat toivoivat toiminnalle jatkoa. Positiivisen palautteen ansiosta opiskelijat suunnittelevat toimeksiantajan ehdotuksesta jo uutta uimakoulua.
”Naiset kysyivät meiltä jatkuvasti, järjestetäänkö jatkokurssia. He sanoivat, että jos sellainen tulee, he haluavat ehdottomasti mukaan uudelleen.”
Opiskelijat kokevat, että oli erityisen merkityksellistä saada toteuttaa onnistunut, ja käytännössä vaikuttava projekti juuri omassa kotikaupungissa. Toiminta tukee myös Hämeenlinnan kaupungin turvallisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita. Uimataidon vahvistaminen lisää turvallisuutta vesistöjen äärellä ja madaltaa kynnystä osallistua yhteiseen vapaa-ajan toimintaan.
Uimakoulu toteutettiin osana opinnäytetyötä Maahanmuuttajataustaisten naisten voimaantumisen ja osallisuuden tukeminen Hämeenlinnassa uimataidon kehittämisen avulla – Naisten vuoro ja ystävyys. Koko opinnäytetyön voit lukea Theseuksesta. Opiskelijat kiittävät kaikkia yhteistyöhön osallistuneita tahoja.

