Keväällä meillä oli ilo saada Ihmisoikeusliitosta vierailijoita kotouttavaan ryhmätoimintaan Paavo-kurssille. Sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työ asiantuntija Solomie Teshome ja koordinaattori Suado Jama kohtaavat työssään maahanmuuttajia ja keskustelevat heidän kanssaan tärkeistä teemoista: ruumiin koskemattomuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, tyttöjen ympärileikkauksesta ja väkivallan eri muodoista. Koska aihealueet ovat herkkiä, joillekin henkilökohtaisia ja kenties tabuja omassa kulttuurissa on sillä suuri merkitys, miten näitä aihealueita käsitellään.

Ohjaajana kiinnitin huomiota siihen ammattitaitoon, jolla asiantuntija Solomie Teshome käsitteli näitä vaikeita teemoja. Vierailujen pohjalta halusin nostaa esille muutaman havainnon kuinka sensitiivisiä asioita kannattaa käsitellä maahanmuuttajaryhmissä rakentavasti.

1. Puhumisen esteiden purkaminen

Paavo-kurssi kokoontuu säännöllisesti arkipäivisin, joten osallistujat olivat entuudestaan tuttuja toisilleen. Tämä oli hyvä lähtökohta avoimeen keskusteluun, sillä olemme tottuneet käsittelemään erilaisia yhteiskunnallisia aiheita ryhmässä. Lisäksi meillä oli paikalla tulkit kääntämässä puheen darin, arabian ja tigrinjan kielille ja koordinaattori Suado Jama toimi vierailuilla somalin tulkkina. Teshome painotti tulkkien vastuuta tulkata asiasisältö samalla tavalla kuin se on sanottu. On todella vahingollista, jos tulkki lisää omia asenteitaan tai tulkintojaan puhuttaessa vaikeasta aiheesta.

Ensimmäisen tapaamisen alkajaisiksi vierailijat järjestelivät ympäristön avoimeen keskusteluun sopivaksi. Tuolit ja pöydät siirrettiin lähemmäksi ympyrän muotoon siten, että kaikki näkivät toisensa ja kuulivat tulkkiaan. Tämän jälkeen Teshome halusi korostaa luottamuksellista keskustelua, jotta kaikilla olisi turvallinen olo kertoa mielipiteensä.

Työssään Ihmisoikeusliiton asiantuntijana Teshome on havainnut toimivaksi tavaksi kolme erillistä vierailukertaa siten, että jokaisen vierailun välissä osallistujilla on aikaa sulatella kuulemaansa ja tarvittaessa aiheeseen voidaan palata seuraavalla tapaamisella. Paavo-kurssilla kahdella vierailukerralla paikalla oli koko ryhmä, mutta tyttöjen ympärileikkauksesta keskustellessa paikalla oli vain naisia, joiden kulttuurissa tyttöjen sukuelinten silpominen on yleistä. Oli tärkeää, että naiset pääsivät puhumaan henkilökohtaisesta asiasta vertaisryhmässä ilman ulkopuolisia.

2. Viestin välittäminen

Solomie Teshome kertoi puhuvansa ryhmälle Ihmisoikeusliiton asiantuntijana ja kannat joita hän esitti, pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen lakiin. Osallistujat kyselivät häneltä myös henkilökohtaisia kysymyksiä ja mielipiteitä, mutta Teshomelle oli tärkeää, että he ymmärsivät, mikä ero on henkilökohtaisella mielipiteellä ja lakiin perustuvilla ihmisoikeuksilla.

Teshome aloitti keskustelun varmistamalla millä tavalla osallistujat ymmärtävät tietyt käsitteet. ”Mihin avioliitto perustuu? Mitä on väkivalta? Jos puoliso estää toiselta opiskelun tai kotoa poistumisen, onko se väkivaltaa?” Kysymys kerrallaan Teshome kuunteli osallistujia ja sanoittamalla kuulemansa varmisti, oliko ymmärtänyt puhujan oikein. Hän myös esitti jatkokysymyksiä ja piti huolen, että kaikki jotka halusivat puhua, tulivat kuulluksi. Keskustelun apuna Teshome käytti tulostettuja kuvia. Kuvat auttavat ymmärtämään käsiteltävää aihetta, eivätkä ne eriarvoista luku- ja kirjoitustaidottomia.

3. Kuuleminen ja arvostus

Avoimessa dialogissa on luonnollista, että ilmaistaan hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Esimerkiksi keskustelu miehen ja naisen rooleista olisi voinut nostattaa kiihkeitä tunteita, mutta Solomie Teshome osasi ottaa vastaan erilaisia näkökulmia luomatta vastakkainasetteluja. Hän muistutti, että on tärkeää, pohjautuuko roolit omaan valintaan, yhteiseen sopimukseen vai pakottamiseen. Pyrkimyksenä ei ole tyrmätä kenenkään mielipiteitä, sillä muuten ihminen sulkeutuu ja sanoo sen, mitä arvelee toisen haluavan kuulla, esimerkiksi ympärileikkauksiin liittyen. Kun ihminen kokee, että hänen mielipidettään arvostetaan, hän uskaltaa hankkia lisää tietoa ja on avoin myös uudenlaisille näkökulmille.

”Tosi hyvä, tosi hyvä! Lisää!” kuului vastaus kun kysyin Paavo-kurssilaisilta mitä he pitivät Ihmisoikeusliiton vierailuista. Olin iloinen siitä rohkeudesta joilla kurssilaiset kertoivat omia mielipiteitään. Itse jäin miettimään kuinka tärkeää on, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset uskaltavat ottaa vaikeita asioita puheeksi. Yhtä tärkeää on, että me työntekijät saamme tietoa, jotta osaisimme tunnistaa ne heikotkin merkit jotka kertovat, että tyttöjen ja naisten turvallisuus on uhattuna ja tiedämme kuinka toimia.

Hämeenlinnan kaupunki valmistelee parhaillaan kunnallista toimintaohjelmaa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseksi. Pohjana tässä on THL:n valtakunnallinen toimintaohjelma.

Kiitän omasta ja kurssilaisten puolesta Ihmisoikeusliiton vierailijoita Solomie Teshomea ja Suado Jamaa ja toivotamme teidät tervetulleeksi uudelleen Hämeenlinnaan!

Lisätietoa sukupuolittuneen väkivallan vastaisesta työstä löydät täältä.

 

Eevaleena Taala
Paavo-kurssin ohjaaja
Hämeenlinnan kaupunki

Paavo-kurssi on kotoutumista tukeva palvelu maahanmuuttajille, jotka ovat kotoutumispalveluiden ulkopuolella. Kurssi sisältää mm. suomen kieltä ja yhteiskuntaopetusta. Lisätietoa voit kysyä: eevaleena.taala(at)hameenlinna.fi tai 050 525 9183.