Lapsiystävällinen kunta
Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen joulukuussa 2013. Tunnustus uusittiin joulukuussa 2015 ja kolmannen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen Hämeenlinnan kaupunki sai 5.12.2017.
UNICEFin tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.
Tunnustuksen kriteerit Suomen UNICEF laati yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuosina 2012 – 2013.
Kysymyksiä ja vastauksia lapsiystävällisestä kunnasta (pdf)
Mitä Hämeenlinnassa on tehty?
Lasten ja nuorten hyvinvointiin on Hämeenlinnassa satsattu mm. vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein.
Vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Lapset ja nuoret tuottavat ja toteuttavat itse mahdollisimman paljon Vaikuttamisen polun sisällöstä.
Päivähoidosta lähtien
Päiväkodit ovat ottaneet käyttöön Satakieli-pedagogiikan, jonka mukaan lapsella on sata tapaa pohtia, leikkiä ja puhua. Työmenetelmänä on pedagoginen dokumentointi ja teematyöskentely. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2017.
Perusopetuksen laatukriteereissä osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät mm. oppilaskuntatoiminnassa ja vertaissovittelussa. Hämeenlinnassa kaikilla ala- ja yläkouluilla on oppilaskunnat ja toisella asteella opiskelijakunnat. Oppilaskuntatapaamisia järjestetään vuosittain.
Kerhotoimintaa
Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. UNICEF-kaupunkivuoden aikana päiväkodit ja koulut olivat aktiivisesti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsen oikeuksia tehtiin tunnetuksi ja Ortelan ja Seminaarin koulut valittiin UNICEF-kouluiksi.
Taideharrastus ihan lähellä -hankkeessa tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia harrastamiseen ala- ja yläkoululaisille.
Nuorisovaltuusto
Hämeenlinnan Nuorisovaltuusto koostuu alueryhmistä ja niiden edustajien muodostamasta hallituksesta. Alueryhmät toimivat Hauholla, Iittalassa, Lammilla ja kantakaupungissa.
Nuorisovaltuustolla on edustajat kaupunginvaltuustossa, sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa, kaupunkirakennelautakunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Monia tapoja kuulla nuorta
Erilaisia kuulemismenetelmiä on kokeiltu ja kehitetty edelleen. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä järjestetään vuosittain 8. luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.
Lasten, nuorten ja päättäjien kohtaamispaikkoja on järjestetty niin V-päivänä kuin erilaisissa foorumeissa, lautakuntaseminaareissa ja valtuuston iltakouluissa.
Urheiluseurojen, nuorisojärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä.
Palvelujen kehittämisessä otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi, jolla tarkastellaan lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena.
Lapsiystävällisen kunnan toimenpiteitä
- Vaikuttamisen polku ja Osallisuusopas
- Satakieli –pedagogiikka
- perusopetuksen laatukriteerit
- restoratiivinen koulu
- kerhotoiminta
- koulujen oppilaskuntatapaamiset
- Vaikuta – älä valita eli V-päivä
- kohtaamiset päättäjien kanssa
- nuorisovaltuusto
- nuorten huippukokous
- nuorten edustajat lautakunnissa
- minipilotit
- Ohjaamo
- lapsivaikutusten arviointi
- lapsen ja nuoren hyvä päivä
Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toteutumista ohjaa ja seuraa kaupunginhallituksen perustama (4.9.2017 § 377) koordinaatioryhmä, joka koostuu
- nuorista,
- luottamushenkilöistä,
- kolmannen sektorin toimijoista ja
- varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisotyön, lastensuojelun, yhdyskuntarakenteen ja keskushallinnon virkamiehistä.
Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko.