Toimenpidepyynnön tekeminen hankinta-asiassa

Julkisten hankintojen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yleisen edun sekä veronmaksajien ja julkisten varojen käytön tehokkuuden kannalta keskeisten periaatteiden toteuttaminen. Tällaisia periaatteita ovat julkisten hankintojen menettelyjen avoimuus ja syrjimättömyys sekä tehokkaasti kilpailutetut hankintamenettelyt.
Tärkeitä säännöksiä ovat:
- laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
- laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016) (ns. erityisalojen hankintalaki)
- kilpailulain 30 a § 2 momentti (kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntöjen soveltaminen sidosyksiköiltä eli erillisiltä, hankintayksikön määräysvaltaan kuuluvilta yksiköiltä tehdyissä hankinnoissa syntyneisiin kilpailun vääristymiin)
- kuntalain 50 § (kuntien yhteistoiminnan suhde hankintalainsäädäntöön)
- kuntalain 126 § (kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla)
- kuntalain 127 § (yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset)
- hankintalain 174 § (lain siirtymäsäännökset, muun muassa sidosyksikkömyyntien raja-arvojen voimaantulo ja eräiden toimialojen erityiset siirtymäajan raja-arvot)

Hankintalainsäädäntö perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeviin direktiiveihin (2014/23-25/EU).

Toimi näin

Toimenpidepyynnön KKV:lle voi tehdä jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti. KKV:lle on tärkeää saada toimenpidepyynnössä mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot siitä, miksi menettelyä pidetään virheellisenä, mistä hankintayksiköstä on kysymys ja milloin virheellinen menettely on tapahtunut. Virasto on tietoinen siitä, että toimenpidepyynnön tekeminen saattaa olla arkaluontoinen asia. Tällaisissa tilanteissa KKV on valmis käymään esimerkiksi suullisia keskusteluja.

Toimenpidepyynnön olisi hyvä sisältää ainakin seuraavat tiedot:
1. Tiedot toimenpidepyynnön kohteesta
- Toimenpidepyynnön kohteena olevan hankintayksikön yhteystiedot.
- Toimenpidepyynnön kohteena olevan hankinnan tiedot (mm. hankintailmoituksen julkaisuajankohta, hankintamenettelyn tyyppi, hankinnan arvo) sekä hankintaan liittyvät asiakirjat (hankintailmoitus, tarjouspyyntö, tarjous, hankintapäätös, hankintasopimus tai muu asiakirja, josta asian selvittämiseksi tarvittavat seikat käyvät ilmi).
2. Näkemys hankintamenettelyn lainmukaisuudesta perusteluineen
- Perusteltu näkemys hankintamenettelyn epäillystä lainvastaisuudesta.
- Kuvaus ja tiedot markkinatilanteesta hankinnan kohteeseen liittyen.
- Tiedot mahdollisista toimenpidepyynnön kohteena olevan hankintayksikön aiemmista hankinnan kohteeseen liittyvistä hankintamenettelyistä sekä niihin liittyvät hankintapäätökset.
3. Muut merkitykselliset näkökohdat
- Muut toimenpidepyynnön kohteena olevan hankintamenettelyn arvioinnissa huomioon otettavat seikat sekä niihin mahdollisesti liittyvät asiakirjat.
- Selvitys siitä, käsitelläänkö tai onko asiaa käsitelty jossakin muussa viranomaisessa tai tuomioistuimessa.

Toimenpidepyynnön tekijän henkilöllisyys on julkinen tieto. Henkilöllisyys voidaan salata vain, jos siihen on erityisiä syitä, kuten erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu. Toimenpidepyynnöt toimitetaan KKV:n kirjaamoon osoitteella PL 5, 00531 Helsinki tai sähköpostiosoitteisiin kirjaamo@kkv.fi ja hankintavalvonta@kkv.fi

KKV on kiinnostunut myös luottamuksellisista ja epämuodollisista vihjeistä siinäkin tapauksessa, että vihjeen antaja ei voi esittää kaikkia edellä mainittuja tietoja. Tällaisen vihjeen voi virastolle antaa myös anonyymisti linkistä: https://kuti.kkv.fi/Kutiweb/Kilpailu/ilmoitus.aspx

Kenelle ja millä ehdoin

KKV valvoo hankintalain noudattamista ja valvonta kohdistuu hankintayksikköjen toimintaan.
Ensisijaisesti valvonnalla puututaan täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin suorahankintoihin, joista ei ole lainkaan ilmoitettu, sekä muihin merkittäviin suorahankintoihin rinnastuviin menettelyltään karkeasti virheellisiin tai syrjiviin hankintoihin. Keskeisiä lainvastaisuuksia ovat laittomat suorahankinnat, toimittajien tarjouskilpailuun pääsyn estäminen ja esimerkiksi tarkoituksellinen hankintailmoituksen laatiminen puutteellisena niin, että kilpailuttamisen hyödyt jäävät saavuttamatta.

Valvonnassa on kolme pääpiirrettä:
1. Hallintolain 8 a luvun mukainen kantelumenettely, jonka tuloksena virasto voi antaa hallinnollisen ohjauksen hankintayksikölle;
2. Hankintalain 140 §:n mukainen laittoman suorahankinnan kieltäminen ja esityksen tekeminen markkinaoikeudelle 141 §:n mukaisten seuraamusten (tehottomuus, seuraamusmaksu, sopimuskauden lyhentäminen, hankintapäätöksen kumoaminen) määräämiseksi, sekä;
3. Raportointi valvonnassa havaituista lainvastaisista tai haitallisista menettelyistä (hankintalaki 144 §), jolla ministeriön tietoon voidaan saattaa järjestelmän toimivuuteen liittyviä ongelmakohtia.

Hankintalain 140 ja 141 §:ssä tarkoitetut seuraamukset on sidottu suorahankintaan, joka on tehty ilman laissa säädettyä perustetta. Jos hankintamenettely on toteutettu muutoin kuin suorahankintana, mutta jossa hankintayksikkö on toiminut muutoin lainvastaisesti, virasto voi antaa hallintolain 8 a luvun mukaista hallinnollista ohjausta. Hallinnollista ohjausta voidaan antaa myös silloin, kun kyse on suorahankinnasta, mutta asian laatuun ja laajuuteen nähden tai yleiseen etuun liittyvän syyn johdosta hankintalain 140 ja 141 §:ssä tarkoitettujen seuraamusten käyttäminen ei ole välttämätöntä.

KKV:n valvonta ei vaikuta tarjoajien ja muiden asianosaisten mahdollisuuteen hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin taikka muiden tahojen mahdollisuuteen tehdä hallintolain mukainen hallintokantelu muulle viranomaiselle. KKV:n valvonta ei korvaa säännönmukaista muutoksenhakumenettelyä, eikä KKV:lle annetun valvontatoimivallan tarkoituksena ole se, että KKV hakisi muutosta hankintamenettelyissä tapahtuneisiin virheisiin tarjoajien tai muiden asianosaisten puolesta.

Virasto noudattaa hankintojen valvonnassa priorisointia koskevia periaatteita. Voimavarat kohdistetaan taloudellisen merkittävyyden tai periaatteellisen merkittävyyden kannalta oleellisiin asioihin.