Työn iloa sosiaali- ja terveysalalla – Gayane Kirakosyanin uratarina
teksti: Mari Salokangas, päivitetty 19.10.2023
”Olen aina tehnyt työtä hoiva-alalla”, kertoo Hämeenlinnassa lähihoitajana työskentelevä Gayane Kirakosyan. ”Ensimmäiseen ammattiini kätilöksi opiskelin kotimaassani Armeniassa. Olen asunut ja työskennellyt myös Puolassa ja Saksassa. Suomeen muutin vuonna 2019.”
”Meillä on monikulttuurinen työyhteisö, ja se on rikkaus. Työkaverini ovat ihania ja auttavaisia. Attendolle kuuluu suuri kiitos siitä, että he antavat kansainväliselle osaajalle mahdollisuuden kehittyä.”
Suomessa Kirakosyanilla oli myös vaihtoehtona lähteä pätevöitymään kätilöksi suomalaisten vaatimusten mukaan. Kirakosyan opiskeli suomen kieltä Vanajaveden opistolla ja opiskeluvalmiuksia (VALMA, nykyisin TUVA) vuorostaan Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Ajatuksissa oli, ettei hänen kielitaitonsa tässä kohdin olisi riittänyt sairaanhoitajan ja kätilön opintoihin. Lähihoitajan opintojen ja työskentelyn yhdistäminen oppisopimuskoulutuksessa näyttäytyi kuitenkin hyvänä ratkaisuna.
”Toki minulla oli edellisistä opinnoista vierähtänyt hieman aikaa, joten alussa esimerkiksi fysiikka ja kemia tuottivat haasteita”, Kirakosyan lisää nauraen. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin – lähihoitajaksi hän valmistui tammikuussa 2023. Vuoden työntekijänäkin palkittu Kirakosyan perehdyttää nyt vuorostaan uusia hoiva-alan työntekijöitä.
”Sanonkin aina, että työssä pääsee näyttämään oman osaamisensa ja kielitaito karttuu samalla kuin huomaamatta.” Kirakosyan korostaa myös, että kaikki työkokemus on arvokasta ja voi avata monia ovia tulevaisuudessa.
Tärkeintä on tavoite
Suomen kielen opiskelun Kirakosyan muistaa aloittaneensa pian Suomeen muutettuaan. Mitä ajatuksia suomen kielestä hänelle silloin nousi? ”Suomen kielihän ei ole vaikea, se on vain erilainen. Kieltä oppii käyttämällä sitä, ja kirjakieli on aivan eri asia kuin puhekieli.”
Kielen opiskelussa hänen mielestään tärkeintä on tavoite, ja omatoimisuus on aina etu. ”Katson elokuvia suomeksi sekä kuuntelen myös suomalaista musiikkia. Minulla on myös edelleen aina kynää ja paperia mukana, jotta voin kirjoittaa tärkeitä sanoja ylös.”
”Laskin, että osaan nyt sujuvasti viittä eri kieltä”, Kirakosyan hymyilee. ”Seuraava haaveeni onkin alkaa opiskella englannin kieltä.”
Ajatuksia suomalaisuudesta
Entä millaisia ajatuksia Kirakosyanillä on Suomesta? ”Tämä on turvallinen maa. On myös ollut etu, että erilaisia asioita voi hoitaa verkossa. Suomessa digitaalisaatio on hyvällä mallilla”, Kirakosyan pohtii ja jatkaa hetken kuluttua: ”Ja suomalainen sauna – se on jotain kaunista – kuumaa terapiaa keholle ja aisteille!”
Omaa uraa pohtiville Kirakosyanilla on myös terveisiä välitettävänään: ”Kannustaisin muistamaan, että halu ja tavoite ajaa aina eteenpäin. Kaikki voi olla mahdollista!”
Työn iloa sosiaali- ja terveysalalla – Gayane Kirakosyanin uratarina
teksti: Mari Salokangas, päivitetty 19.10.2023
”Olen aina tehnyt työtä hoiva-alalla”, kertoo Hämeenlinnassa lähihoitajana työskentelevä Gayane Kirakosyan. ”Ensimmäiseen ammattiini kätilöksi opiskelin kotimaassani Armeniassa. Olen asunut ja työskennellyt myös Puolassa ja Saksassa. Suomeen muutin vuonna 2019.”
”Meillä on monikulttuurinen työyhteisö, ja se on rikkaus. Työkaverini ovat ihania ja auttavaisia. Attendolle kuuluu suuri kiitos siitä, että he antavat kansainväliselle osaajalle mahdollisuuden kehittyä.”
Suomessa Kirakosyanilla oli myös vaihtoehtona lähteä pätevöitymään kätilöksi suomalaisten vaatimusten mukaan. Kirakosyan opiskeli suomen kieltä Vanajaveden opistolla ja opiskeluvalmiuksia (VALMA, nykyisin TUVA) vuorostaan Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Ajatuksissa oli, ettei hänen kielitaitonsa tässä kohdin olisi riittänyt sairaanhoitajan ja kätilön opintoihin. Lähihoitajan opintojen ja työskentelyn yhdistäminen oppisopimuskoulutuksessa näyttäytyi kuitenkin hyvänä ratkaisuna.
”Toki minulla oli edellisistä opinnoista vierähtänyt hieman aikaa, joten alussa esimerkiksi fysiikka ja kemia tuottivat haasteita”, Kirakosyan lisää nauraen. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin – lähihoitajaksi hän valmistui tammikuussa 2023. Vuoden työntekijänäkin palkittu Kirakosyan perehdyttää nyt vuorostaan uusia hoiva-alan työntekijöitä.
”Sanonkin aina, että työssä pääsee näyttämään oman osaamisensa ja kielitaito karttuu samalla kuin huomaamatta.” Kirakosyan korostaa myös, että kaikki työkokemus on arvokasta ja voi avata monia ovia tulevaisuudessa.
Tärkeintä on tavoite
Suomen kielen opiskelun Kirakosyan muistaa aloittaneensa pian Suomeen muutettuaan. Mitä ajatuksia suomen kielestä hänelle silloin nousi? ”Suomen kielihän ei ole vaikea, se on vain erilainen. Kieltä oppii käyttämällä sitä, ja kirjakieli on aivan eri asia kuin puhekieli.”
Kielen opiskelussa hänen mielestään tärkeintä on tavoite, ja omatoimisuus on aina etu. ”Katson elokuvia suomeksi sekä kuuntelen myös suomalaista musiikkia. Minulla on myös edelleen aina kynää ja paperia mukana, jotta voin kirjoittaa tärkeitä sanoja ylös.”
”Laskin, että osaan nyt sujuvasti viittä eri kieltä”, Kirakosyan hymyilee. ”Seuraava haaveeni onkin alkaa opiskella englannin kieltä.”
Ajatuksia suomalaisuudesta
Entä millaisia ajatuksia Kirakosyanillä on Suomesta? ”Tämä on turvallinen maa. On myös ollut etu, että erilaisia asioita voi hoitaa verkossa. Suomessa digitaalisaatio on hyvällä mallilla”, Kirakosyan pohtii ja jatkaa hetken kuluttua: ”Ja suomalainen sauna – se on jotain kaunista – kuumaa terapiaa keholle ja aisteille!”
Omaa uraa pohtiville Kirakosyanilla on myös terveisiä välitettävänään: ”Kannustaisin muistamaan, että halu ja tavoite ajaa aina eteenpäin. Kaikki voi olla mahdollista!”