Miten opin suomen kieltä?
Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkut suomen kielen sanat jäävät mieleen heti, mutta toiset katoavat saman tien? Tai miksi joskus tuntuu, että ymmärrät paljon, mutta et saa sanaa suustasi silloin kun pitäisi puhua? Tai miksi opiskelu vie paljon aikaa, mutta edistymistä on silti vaikea huomata arjessa?
Näitä samoja kysymyksiä pohtii moni suomen kielen oppija arjessaan. Ne eivät ole vain yhden ihmisen ajatuksia, vaan tuttuja monille.
Juuri siksi näitä aiheita haluttiin käsitellä yhdessä. Hämeenlinnan pääkirjastossa järjestettiin 6.11.2025 Kotofoorumi-tapahtuma, jossa esiteltiin Miten opin suomen kieltä -niminen esitys. Esitys perustui omaan kokemukseeni suomen kielen oppijana ja opettajana. Mukana oli omia kysymyksiäni sekä opiskelijoilta esiin nousseita ajatuksia ja käytännön vinkkejä, jotka voivat helpottaa kielen oppimista arjessa. Tarkoituksena oli koota nämä ajatukset yhteen ja jakaa ne mahdollisimman monelle suomea opiskelevalle.
Kotofoorumi, syksy 2025 / kuva: Prasath Sivakathimaralei
Tässä blogissa jatkamme samaa pohdintaa. Kun palaamme blogin alussa esitettyihin kysymyksiin, näemme paremmin, mistä kielen oppimisessa on kyse. Vastauksia on helpompi löytää, kun ymmärrämme hieman, miten oppiminen toimii.
Kun opimme uutta kieltä, aivot käsittelevät tietoa eri tasoilla. Lyhytkestoinen muisti säilyttää tietoa vain hetken aikaa. Pitkäkestoinen muisti taas auttaa muistamaan asioita pidempään. Tätä voi havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä. Ajatellaan, että opitaan uutta sanaa. Sana menee ensin lyhytkestoiseen muistiin. Jos sanaa ei pian käytä, toista tai liitä mihinkään itselle tärkeään asiaan, se unohtuu helposti. Kun sanaa sen sijaan käytetään, toistetaan ja liitetään osaksi arkea, se siirtyy vähitellen pitkäkestoiseen muistiin.
Seuraavat oppimistekniikat tukevat tätä siirtymistä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.
Kognitiiviset tekniikat
Kognitiiviset tekniikat liittyvät siihen, miten aivot käsittelevät uutta tietoa. Kuten aiemmin mainittiin, sana jää mieleen helpommin, kun se linkitetään johonkin tuttuun tai konkreettiseen asiaan. Tätä linkittämistä hyödynnetään monella tavalla. Visualisointi on yksi niistä. Kun opit esimerkiksi sanan älykäs ja yhdistät sen mielessäsi Einsteiniin ja hänen kasvoihinsa, sana jää paremmin mieleen kuin irrallisena opittu sana.
Linkittäminen voi tapahtua myös sanojen välillä. Assosiaatio tarkoittaa uuden sanan liittämistä jo opittuun. Kun yhdistät sanat älykäs ja fiksu toisiinsa, ne muodostavat pienen kokonaisuuden, jota aivot muistavat helpommin.
Pelkkä yhdistäminen ei kuitenkaan aina riitä. Jaksotettu toisto on kognitiivisten tekniikoiden ydin. Ilman toistoa uusi sana katoaa nopeasti mielestä. Kun sanaa kerrataan 1., 3., 7. ja 15. päivänä, se siirtyy lähes kokonaan pitkäkestoiseen muistiin.
Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään, oikeaan aikaan tehty kertaaminen tekee oppimisesta pysyvämpää ja vähentää unohtamista merkittävästi.
Kommunikatiiviset tekniikat
Kommunikatiiviset tekniikat tarkoittavat, että kieltä opitaan käyttämällä sitä. Puhuminen, kuunteleminen ja keskusteleminen arjen vuorovaikutustilanteissa ovat tärkeitä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi asiointi kaupassa, keskustelut työpaikalla tai juttelu naapurin kanssa.
Jotta näissä tilanteissa oppisi puhumaan, kieltä täytyy uskaltaa käyttää. Puhumisen taito kehittyy vain puhumalla. Kaikille ei kuitenkaan ole helppoa löytää puhetilanteita arjessa. Silloin kielikahvilat ja puhekerhot ovat turvallisia paikkoja harjoitella puhumista. Jos puhekumppania ei löydy, voit harjoitella myös tekoälyn kanssa tai käyttää sovelluksia, kuten TalkPal AI tai Opeton. Tärkeintä on tässä käyttää kieltä aktiivisesti.
Input-pohjaiset tekniikat
Ennen kuin voi puhua, täytyy ensin ymmärtää. Siksi seuraava tärkeä askel kielen oppimisessa liittyy kuuntelemiseen ja lukemiseen. Mitä enemmän kuuntelet ja luet suomea, sitä tutummaksi kieli tulee.
Monelle oppijalle on helpointa aloittaa selkeästä ja rauhallisesta kielestä. Hyviä aloitusmateriaaleja ovat esimerkiksi Pikku Kakkosen selkosadut. Ne sopivat myös aikuisille oppijoille. Kun kielitaito kehittyy, voi vähitellen siirtyä luonnollisempaan puhekieleen, kuten Niinku-kuuntelumateriaaleihin.
Kuuntelemisen rinnalle on hyvä ottaa mukaan myös säännöllinen arkinen rutiini. Yksi toimiva tapa on katsoa Yle Uutiset selkosuomeksi. Selkouutisista oppii sanoja monilta eri aloilta, kuten terveydestä, politiikasta, työelämästä ja matkailusta.
Pelkkä kuunteleminen ja lukeminen ei kuitenkaan vielä riitä. Kun olet kuunnellut tai lukenut jotakin, voit poimia uusia sanoja ja palata niihin myöhemmin. Tässä auttaa myös Lingvis-sovellus, joka tukee kuuntelemista ja sanaston kertaamista.
Muistitekniikat
Muistitekniikat auttavat muistamaan uusia sanoja paremmin. Kun sanaan liittyy kuva, ääni tai oma tekeminen, se jää helpommin mieleen. Tässä apuna ovat esimerkiksi flashcard-sovellukset, kuten Quizlet, Wordwall ja Anki. Niiden avulla sanat voi yhdistää kuviin ja kerrata niitä säännöllisesti.
Muistamista tukee myös aktiivinen käyttö. Kun puhut sanoja ääneen arjen tilanteissa ja liität ne omaan toimintaasi, sanat eivät jää vain oppimateriaaleiksi. Voit esimerkiksi sanoa ääneen: “Minä keitän kahvia.” “Isä leikkii lapsien kanssa.” “Aurinko paistaa, joten tänään on kaunis päivä.” Näin sanat liittyvät suoraan omiin havaintoihisi ja ajatuksiisi siinä hetkessä.
Seuraava tärkeä askel on sanojen välisten yhteyksien ymmärtäminen. Suomi on kieli, jossa sanoja yhdistetään paljon. Esimerkiksi sana vesi toimii pohjana monille uusille sanoille, kuten vesipullo, vesisade ja vesiputous. Kun sanat nähdään osana samaa kokonaisuutta, niitä on helpompi muistaa ja käyttää.
Metakognitiiviset tekniikat
Metakognitiiviset tekniikat tarkoittavat oman oppimisen pohtimista. Välillä on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltä: mitä osaan jo ja mitä minun pitäisi vielä harjoitella?
Kun tunnistat omat vahvuutesi ja kehityskohteesi, voit ohjata oppimistasi paremmin. Ehkä ymmärrät suomea hyvin, mutta puhuminen tuntuu vaikealta. Tai ehkä puhuminen sujuu, mutta kirjoittaminen vaatii lisää harjoitusta. Tämä auttaa käyttämään aikaa ja energiaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle juuri nyt tärkeimpiä.
Affektiiviset tekniikat
Affektiiviset tekniikat liittyvät siihen, miltä oppiminen tuntuu. Ja tällä on iso merkitys. Kieltä on paljon helpompi oppia silloin, kun olo on turvallinen, rento ja hyvä.
Siksi oppimisesta ei tarvitse tehdä liian vakavaa. Päinvastoin. Laula suomenkielisiä lauluja, katso videoita, pelaa pelejä, naura sanoille ja leiki kielellä. Tällaiset hetket tekevät oppimisesta kevyempää ja mukavampaa.
Älä myöskään unohda virheitä. Virheet kuuluvat oppimiseen. Ne eivät tarkoita, että et osaa, vaan että olet oppimassa. Kun et pelkää virheitä, uskallat kokeilla enemmän. Ja mitä enemmän uskallat käyttää kieltä, sitä enemmän opit.
Kotofoorumi, syksy 2025 / kuva: Prasath Sivakathimaralei
Lopuksi
Olemme nyt käyneet läpi useita tapoja oppia kieltä. Tässä vaiheessa on luonnollista miettiä, mikä niistä on paras. Totuus on kuitenkin yksinkertainen: yhtä oikeaa tapaa ei ole. Ihmiset oppivat eri tavoin ja omassa tahdissaan. Jollekin kirjoittaminen toimii parhaiten, toiselle puhuminen ja vuorovaikutus.
Siksi paras tapa oppia kieltä on oma tapasi. Kun huomaat, mikä motivoi sinua ja mikä tuntuu luontevalta, olet jo pitkällä. Tässä mielessä olet myös oma paras opettajasi.
Kielen oppiminen rakentuu arjen pienistä valinnoista ja teoista. Jokainen uusi sana ja jokainen yritys vie eteenpäin, vaikka edistyminen ei aina heti näkyisi. Oppiminen on matka, joka kulkee mukana elämässä ja etenee omassa rytmissään.
Tämä kirjoitus on kolmen blogikirjoituksen sarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa tekstissä jaan konkreettisia ja hyödyllisiä resursseja, kuten kirjoja, podcasteja, selkokirjoja, verkkosivuja ja työkaluja, jotka voivat tukea suomen kielen oppimista arjessa. Pysy kuulolla!
Gizem Ertoprak
Suomen kielen opettaja ja ikuinen suomen kielen oppija
Miten opin suomen kieltä?
Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkut suomen kielen sanat jäävät mieleen heti, mutta toiset katoavat saman tien? Tai miksi joskus tuntuu, että ymmärrät paljon, mutta et saa sanaa suustasi silloin kun pitäisi puhua? Tai miksi opiskelu vie paljon aikaa, mutta edistymistä on silti vaikea huomata arjessa?
Näitä samoja kysymyksiä pohtii moni suomen kielen oppija arjessaan. Ne eivät ole vain yhden ihmisen ajatuksia, vaan tuttuja monille.
Juuri siksi näitä aiheita haluttiin käsitellä yhdessä. Hämeenlinnan pääkirjastossa järjestettiin 6.11.2025 Kotofoorumi-tapahtuma, jossa esiteltiin Miten opin suomen kieltä -niminen esitys. Esitys perustui omaan kokemukseeni suomen kielen oppijana ja opettajana. Mukana oli omia kysymyksiäni sekä opiskelijoilta esiin nousseita ajatuksia ja käytännön vinkkejä, jotka voivat helpottaa kielen oppimista arjessa. Tarkoituksena oli koota nämä ajatukset yhteen ja jakaa ne mahdollisimman monelle suomea opiskelevalle.
Kotofoorumi, syksy 2025 / kuva: Prasath Sivakathimaralei
Tässä blogissa jatkamme samaa pohdintaa. Kun palaamme blogin alussa esitettyihin kysymyksiin, näemme paremmin, mistä kielen oppimisessa on kyse. Vastauksia on helpompi löytää, kun ymmärrämme hieman, miten oppiminen toimii.
Kun opimme uutta kieltä, aivot käsittelevät tietoa eri tasoilla. Lyhytkestoinen muisti säilyttää tietoa vain hetken aikaa. Pitkäkestoinen muisti taas auttaa muistamaan asioita pidempään. Tätä voi havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä. Ajatellaan, että opitaan uutta sanaa. Sana menee ensin lyhytkestoiseen muistiin. Jos sanaa ei pian käytä, toista tai liitä mihinkään itselle tärkeään asiaan, se unohtuu helposti. Kun sanaa sen sijaan käytetään, toistetaan ja liitetään osaksi arkea, se siirtyy vähitellen pitkäkestoiseen muistiin.
Seuraavat oppimistekniikat tukevat tätä siirtymistä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.
Kognitiiviset tekniikat
Kognitiiviset tekniikat liittyvät siihen, miten aivot käsittelevät uutta tietoa. Kuten aiemmin mainittiin, sana jää mieleen helpommin, kun se linkitetään johonkin tuttuun tai konkreettiseen asiaan. Tätä linkittämistä hyödynnetään monella tavalla. Visualisointi on yksi niistä. Kun opit esimerkiksi sanan älykäs ja yhdistät sen mielessäsi Einsteiniin ja hänen kasvoihinsa, sana jää paremmin mieleen kuin irrallisena opittu sana.
Linkittäminen voi tapahtua myös sanojen välillä. Assosiaatio tarkoittaa uuden sanan liittämistä jo opittuun. Kun yhdistät sanat älykäs ja fiksu toisiinsa, ne muodostavat pienen kokonaisuuden, jota aivot muistavat helpommin.
Pelkkä yhdistäminen ei kuitenkaan aina riitä. Jaksotettu toisto on kognitiivisten tekniikoiden ydin. Ilman toistoa uusi sana katoaa nopeasti mielestä. Kun sanaa kerrataan 1., 3., 7. ja 15. päivänä, se siirtyy lähes kokonaan pitkäkestoiseen muistiin.
Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään, oikeaan aikaan tehty kertaaminen tekee oppimisesta pysyvämpää ja vähentää unohtamista merkittävästi.
Kommunikatiiviset tekniikat
Kommunikatiiviset tekniikat tarkoittavat, että kieltä opitaan käyttämällä sitä. Puhuminen, kuunteleminen ja keskusteleminen arjen vuorovaikutustilanteissa ovat tärkeitä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi asiointi kaupassa, keskustelut työpaikalla tai juttelu naapurin kanssa.
Jotta näissä tilanteissa oppisi puhumaan, kieltä täytyy uskaltaa käyttää. Puhumisen taito kehittyy vain puhumalla. Kaikille ei kuitenkaan ole helppoa löytää puhetilanteita arjessa. Silloin kielikahvilat ja puhekerhot ovat turvallisia paikkoja harjoitella puhumista. Jos puhekumppania ei löydy, voit harjoitella myös tekoälyn kanssa tai käyttää sovelluksia, kuten TalkPal AI tai Opeton. Tärkeintä on tässä käyttää kieltä aktiivisesti.
Input-pohjaiset tekniikat
Ennen kuin voi puhua, täytyy ensin ymmärtää. Siksi seuraava tärkeä askel kielen oppimisessa liittyy kuuntelemiseen ja lukemiseen. Mitä enemmän kuuntelet ja luet suomea, sitä tutummaksi kieli tulee.
Monelle oppijalle on helpointa aloittaa selkeästä ja rauhallisesta kielestä. Hyviä aloitusmateriaaleja ovat esimerkiksi Pikku Kakkosen selkosadut. Ne sopivat myös aikuisille oppijoille. Kun kielitaito kehittyy, voi vähitellen siirtyä luonnollisempaan puhekieleen, kuten Niinku-kuuntelumateriaaleihin.
Kuuntelemisen rinnalle on hyvä ottaa mukaan myös säännöllinen arkinen rutiini. Yksi toimiva tapa on katsoa Yle Uutiset selkosuomeksi. Selkouutisista oppii sanoja monilta eri aloilta, kuten terveydestä, politiikasta, työelämästä ja matkailusta.
Pelkkä kuunteleminen ja lukeminen ei kuitenkaan vielä riitä. Kun olet kuunnellut tai lukenut jotakin, voit poimia uusia sanoja ja palata niihin myöhemmin. Tässä auttaa myös Lingvis-sovellus, joka tukee kuuntelemista ja sanaston kertaamista.
Muistitekniikat
Muistitekniikat auttavat muistamaan uusia sanoja paremmin. Kun sanaan liittyy kuva, ääni tai oma tekeminen, se jää helpommin mieleen. Tässä apuna ovat esimerkiksi flashcard-sovellukset, kuten Quizlet, Wordwall ja Anki. Niiden avulla sanat voi yhdistää kuviin ja kerrata niitä säännöllisesti.
Muistamista tukee myös aktiivinen käyttö. Kun puhut sanoja ääneen arjen tilanteissa ja liität ne omaan toimintaasi, sanat eivät jää vain oppimateriaaleiksi. Voit esimerkiksi sanoa ääneen: “Minä keitän kahvia.” “Isä leikkii lapsien kanssa.” “Aurinko paistaa, joten tänään on kaunis päivä.” Näin sanat liittyvät suoraan omiin havaintoihisi ja ajatuksiisi siinä hetkessä.
Seuraava tärkeä askel on sanojen välisten yhteyksien ymmärtäminen. Suomi on kieli, jossa sanoja yhdistetään paljon. Esimerkiksi sana vesi toimii pohjana monille uusille sanoille, kuten vesipullo, vesisade ja vesiputous. Kun sanat nähdään osana samaa kokonaisuutta, niitä on helpompi muistaa ja käyttää.
Metakognitiiviset tekniikat
Metakognitiiviset tekniikat tarkoittavat oman oppimisen pohtimista. Välillä on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltä: mitä osaan jo ja mitä minun pitäisi vielä harjoitella?
Kun tunnistat omat vahvuutesi ja kehityskohteesi, voit ohjata oppimistasi paremmin. Ehkä ymmärrät suomea hyvin, mutta puhuminen tuntuu vaikealta. Tai ehkä puhuminen sujuu, mutta kirjoittaminen vaatii lisää harjoitusta. Tämä auttaa käyttämään aikaa ja energiaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle juuri nyt tärkeimpiä.
Affektiiviset tekniikat
Affektiiviset tekniikat liittyvät siihen, miltä oppiminen tuntuu. Ja tällä on iso merkitys. Kieltä on paljon helpompi oppia silloin, kun olo on turvallinen, rento ja hyvä.
Siksi oppimisesta ei tarvitse tehdä liian vakavaa. Päinvastoin. Laula suomenkielisiä lauluja, katso videoita, pelaa pelejä, naura sanoille ja leiki kielellä. Tällaiset hetket tekevät oppimisesta kevyempää ja mukavampaa.
Älä myöskään unohda virheitä. Virheet kuuluvat oppimiseen. Ne eivät tarkoita, että et osaa, vaan että olet oppimassa. Kun et pelkää virheitä, uskallat kokeilla enemmän. Ja mitä enemmän uskallat käyttää kieltä, sitä enemmän opit.
Kotofoorumi, syksy 2025 / kuva: Prasath Sivakathimaralei
Lopuksi
Olemme nyt käyneet läpi useita tapoja oppia kieltä. Tässä vaiheessa on luonnollista miettiä, mikä niistä on paras. Totuus on kuitenkin yksinkertainen: yhtä oikeaa tapaa ei ole. Ihmiset oppivat eri tavoin ja omassa tahdissaan. Jollekin kirjoittaminen toimii parhaiten, toiselle puhuminen ja vuorovaikutus.
Siksi paras tapa oppia kieltä on oma tapasi. Kun huomaat, mikä motivoi sinua ja mikä tuntuu luontevalta, olet jo pitkällä. Tässä mielessä olet myös oma paras opettajasi.
Kielen oppiminen rakentuu arjen pienistä valinnoista ja teoista. Jokainen uusi sana ja jokainen yritys vie eteenpäin, vaikka edistyminen ei aina heti näkyisi. Oppiminen on matka, joka kulkee mukana elämässä ja etenee omassa rytmissään.
Tämä kirjoitus on kolmen blogikirjoituksen sarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa tekstissä jaan konkreettisia ja hyödyllisiä resursseja, kuten kirjoja, podcasteja, selkokirjoja, verkkosivuja ja työkaluja, jotka voivat tukea suomen kielen oppimista arjessa. Pysy kuulolla!
Gizem Ertoprak
Suomen kielen opettaja ja ikuinen suomen kielen oppija
